Indonesia (Bahasa Indonesia ’Indonesian kieli’) on Austronesialaisen kielikunnan Malaijilais-polynesialainen haara. Bahasa Indonesia on malaijin standardoitu murre, jota oli käytetty lingua francana Indonesian saaristossa vuosisatojen ajan ja joka saavutti virallisen kielen aseman Indonesian itsenäisyysjulistuksella Alankomaista vuonna 1945. Nämä kaksi kieltä ovat hyvin samankaltaisia äännejärjestelmältään, kieliopiltaan ja sanastoltaan.
Status
Indonesia on Indonesian lakisääteinen kansalliskieli, jossa sitä puhuu lähes 23 miljoonaa ihmistä. Se on toinen kieli vielä 140 miljoonalle ihmiselle (Ethnologue). Useimmat indonesialaiset ovat kaksikielisiä, ja monet osaavat vaihtelevassa määrin kolmea tai neljää kieltä. He oppivat ainakin yhtä maan monista paikallisista kielistä kotona ja myöhemmin Indonesiaa koulussa. Yleensä Indonesiaa käytetään yleensä suuremmilla kaupunkialueilla, kun taas paikallisia kieliä käytetään laajemmin pienissä kaupungeissa ja 
maaseutualueilla. Indonesian lisäksi kieltä puhutaan myös Alankomaissa, Filippiineillä, Saudi-Arabiassa, Singaporessa ja Yhdysvalloissa (Ethnologue).
Indonesia on valtionhallinnon virallinen kieli ja toimii opetusvälineenä kaikilla koulutusasteilla, joskin englanninkielisiä oppikirjoja käytetään erikoistuneissa yliopistokursseissa. Se on maan joukkotiedotusvälineiden valtakieli. Kotimaiset TV-ohjelmat ovat kokonaan Indonesiankielisiä, ja lähes kaikki ulkomaiset ohjelmat tekstitetään tai dubataan indonesiaksi. Se on myös kirjallisuuden ja populaarikulttuurin, kuten TV-melodraamojen ja komedian, pop-romaanien, populaarilaulujen, sarjakuvien ja sarjakuvien kieli.
murteet
Indonesialla on useita maantieteeseen ja yhteiskunnalliseen asemaan perustuvia murteita.
alueelliset vaihtelut
nämä murteet eroavat toisistaan lähinnä ääntämykseltään ja vähäisemmässä määrin sanastoltaan.
- malaijiksi kutsuttua Pohjoista murretta puhutaan Malesiassa, Singaporessa ja Bruneissa.
- eteläistä murretta puhutaan Indonesiassa. Se jaetaan edelleen läntisiin ja itäisiin muunnoksiin, joilla puolestaan on useita alueellisia murteita.
- läntistä muunnosta puhutaan koko Sumatralla, Borneolla, Jaavalla, Balilla, Lombokissa, Sumbawassa ja suurimmassa osassa Sulawesia.
- Itäistä muunnosta puhutaan Sulawesin pohjoisosissa, Malukusaarilla, Floresissa, Timorissa ja läntisessä Uudessa-Guineassa.
sosiaaliset rekisterit
Indonesialle on ominaista huomattavat erot virallisten ja epävirallisten rekisterien välillä.
- muodollista rekisteriä käytetään julkisissa puheissa, virallisessa kirjoituksessa ja opetustilaisuuksissa. Sille on ominaista suuri määrä sanskritista, Arabiasta ja muista vieraista kielistä otettuja lainoja.
- epävirallista rekisteriä käytetään arkisissa keskusteluissa. Sille on ominaista huomattava määrä paikallisista kielistä otettuja lainoja.
- Standard Indonesia perustuu Indonesian pääkaupungissa Jakartassa puhuttuun kielen muodolliseen vaihteluun.
rakenne
äänentoisto
Indonesian äänentoisto on samanlainen kuin malaijin.
vokaaleilla
Indonesiassa on kuusi vokaalifoneemia eli äänteitä, jotka voivat vaikuttaa sanan merkitykseen.
| Close |
i
|
u
|
|
| Mid |
e
|
ə
|
o
|
| Open |
a
|
- /ə / = a in about.
Consonants
The consonant system of Indonesian is fairly simple. Tavuissa native-sanoissa ei ole konsonanttiklustereita ja ne koostuvat tyypillisesti valinnaisesta konsonantista + vokaalista tai vokaalista + vokaalista. Lainasanat sisältävät usein konsonanttiklustereita, esimerkiksi strukturin ’rakenne’.
alla olevassa taulukossa on esitetty Indonesian konsonanttifoneemit. Suluissa olevat konsonantit esiintyvät yksinomaan lainasanoissa.
| Labio-dental |
Dental/Alveolar
|
||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Stops | voiceless |
p
|
t
|
k
|
ʔ
|
||
| voiced |
b
|
d
|
g
|
||||
| Fricatives | voiceless |
(f)
|
s
|
(ʃ)
|
(x)
|
h
|
|
| voiced |
(v)
|
(z)
|
xx | ||||
| Affricates | voiceless |
tʃ
|
xxx | ||||
| voiced |
dʒ
|
||||||
| Nasals |
m
|
n
|
ɲ
|
ŋ
|
|||
| Laterals |
l
|
||||||
| Trill |
r
|
||||||
| Approximants |
w
|
.xxx | |||||
- /ʃ/ = vokaalien välinen ääni uh-oh
- /ʃ/ = Sh kaupassa
- /tʃ/ = Ch pilkussa
- /dʒ/ = Jobin j
- /ŋ/ = ensimmäinen n kanjonissa
- /ŋ/ = ng laulussa
X/: llä ei ole vastinetta englannin kielessä
stressi
stressi ei erota sanan merkitystä, koska se sijoittuu säännöllisesti sanassa toiseksi viimeiselle (viimeisen) tavulle.
kieliopilla
Indonesian kieliopilla on monia yhteisiä piirteitä muiden Malaijilais-polynesialaisten kielten kanssa.
substantiiveja
- substantiiveja ei merkitä luvun, sukupuolen tai määräisyyden vuoksi. Nämä luokat päätellään yleensä asiayhteydestä, ellei ole tärkeää erottelua. Pluraalisuus voidaan välittää esimerkiksi substantiivin reduplikaatiolla, esim. babi ’sika’, babi-babi’ siat’, orang’ person’, orang-orang’kansa’.
- Definiteness voidaan esittää demonstratiivipronominilla , esim. babi itu ’ne siat’. Määrittelemättömyyttä voidaan ilmaista numeraalisella satu ’ Yksi ’lyhenteellä se-, esim.sebuah rumah’a house’.
- sukupuolen ilmaisemiseen voidaan käyttää esimerkiksi sanoja ”mies” tai ”nainen”. Adik tarkoittaa esimerkiksi molempia sukupuolia edustavia sisaruksia. Miessukupuolen ilmaisemiseksi käytetään adjektiivia, esimerkiksi adik laki-LAK tarkoittaa ”miespuolista sisarusta”.
- Kvantifioijat koostuvat yleensä numeraalista, jota seuraa luokittelija. Klassisessa Malaijissa oli kymmeniä luokittelijoita, esimerkiksi butir pienille pyöreille esineille, batang tikkumaisille esineille jne. Nykyisessä Indonesiassa on kuitenkin vain kolme kvantifioijaa: buah ’ hedelmä ’elottomille substantiiveille, ékor’ häntä ’eläville ei-inhimillisille substantiiveille ja orang’ person ’ ihmisen substantiiveille.
Pronominit
Indonesiassa on runsaasti pronomineja.
- persoonapronominit merkitään persoonalle.
- useimmat pronominit merkitään tuttuuden ja muodollisuuden merkiksi.
- on inclusive 1st person monikko pronomini, eli sellainen, joka sisältää vastaanottajan, ja exclusive 2st person pronomini, eli sellainen, joka sulkee pois vastaanottajan.
- kaikissa muodollisissa tilanteissa käytetään henkilönnimiä, sukulaisuussanoja tai arvonimiä 2.persoonapronominien sijasta.
verbejä
- verbejä ei merkitä persoonalle eikä aikamuodolle. Nämä kategoriat johdetaan joko asiayhteydestä tai ilmaistaan adverbeilla, aikasanoilla tai lausekkeilla.
- on olemassa kolmijako, joka erottaa päätökseen saatetut toimet, aloitetut mutta kesken jääneet toimet ja kesken jääneet toimet. Näitä erotteluja edustavat erityiset merkit.
- ääni ja Transitiivisuus merkitään liitteillä.
- mieliala ilmaistaan adverbeilla tai muilla apusanoilla.
sanajärjestys
neutraali sanajärjestys Indonesiassa on subjekti-verbi-objekti. Muut sanajärjestykset ovat kuitenkin mahdollisia painotuksesta ja tyylistä riippuen. Esimerkiksi lauseen fokuksen muodostavat sanat (lauseen osa, joka sisältää tärkeimmän eli uutta tietoa) esiintyvät yleensä alkuasennossa. Modifioijat seuraavat normaalisti muokkaamaansa substantiivia. Kvantifioijat edeltävät yleensä substantiiveja.
Sanasto
valtaosa Indonesian sanoista on Austronesialaista alkuperää. Indonesia jakaa yli 80% sanastostaan tavallisen malaijin kanssa. Suurin osa Indonesian kielen sanoista koostuu kahdesta tavusta. Sanat muodostetaan useimmiten derivoimalla, käyttäen joukkoa, jossa on noin 25 derivoituvaa liittettä. Reduplikaatio on myös hyvin yleinen, esimerkiksi kuda ’hevonen’, kuda-kuda’saw horse’. On olemassa lukuisia lainoja Arabiasta, sanskritista, Portugalista, Hollannista, tietyistä Kiinan murteista ja viime aikoina Englannista. Tässä muutamia esimerkkejä:
| bendera | Portugalin Banderan”lippu” | Hokkien (min) bi-hun”rice vermicelli” |
| dunia | arabialainen dunya ”maailma” | buku | englanninkielinen kirja | guru | sanskritin Guru ”opettaja” | kuda | hindi kudh ’hevonen’ |
alla muutamia perussanoja ja phrases in Indonesian.
| Good morning. | Selamat pagi. |
| Good bye | Selamat tinggal. |
| Please. | Silakan. |
| Thank you. | Terima kasih. |
| Excuse me. | Maaf. |
| I am sorry. | Maafkan saya. |
| Yes. | Ya. |
| No. | Tidak. | Man | Orang |
| nainen | Wanita |
alla indonesiaksi numerot 1-10.
|
1
|
3
|
4
|
5
|
7
|
8
|
9
|
10
|
|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
satu
|
div>dua |
empat
|
enam
|
tujuh
|
delapan
|
sepuluh
|
kirjoitus
varhaisimmat tunnetut malaijinkieliset piirtokirjoitukset, jotka on löydetty Sumatran saarelta, ovat vuodelta 683 Jaa. Ne kirjoitettiin Pallava-kirjaimistolla, joka on muunnelma Intialaisesta Brāhmī-käsikirjoituksesta, ja ne sisälsivät kertomuksia sotaretkistä ja laeista. Kun Islam saapui Kaakkois-Aasiaan 1300-luvulla, malaijin kirjoittamiseen omaksuttiin arabialaisen kirjaimiston muunneltu muoto, joka tunnetaan nimellä Jawi-kirjoitus. Kirjoitusta käytettiin 1900-luvun ensimmäiselle neljännekselle asti Indonesiassa ja 1950-luvulle asti Malesiassa. Jawi korvattiin latinalaisilla aakkosilla 1600-luvulla Hollannin ja Britannian siirtomaavallan aikana. Jawi-kirjoitusta käytetään vielä nykyäänkin yhtenä kahdesta virallisesta käsikirjoituksesta Bruneissa sekä Malesiassa, Indonesiassa ja Singaporessa, erityisesti uskonnollisissa yhteyksissä.
Indonesian ortografia koki useita uudistuksia. Ensimmäinen oli vuonna 1947 itsenäistymisen aikaan. Vuonna 1972 oikeinkirjoitusuudistus poisti osan hollanninkielisistä kirjoitusasuista. Esimerkiksi oe: sta tuli u (Soehartosta tuli Suharto).
katsokaa Indonesian ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen artiklaa 1.
Pasal 1
Semua manusia dilahirkan bebas dan samarata dari segi kemuliaan dan hak-hak. Mereka mempunyai pemikiran dan perasaan hati dan hendaklah bertindak di antara satu sama lain dengan semangat persaudaraan.
1 artikla
kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasa-arvoisina ihmisarvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän tulisi toimia toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.
Did You Know?
Englanti on lainannut useita sanoja Malaijista (Indonesia).
| amok | malaijiamukista ”hyökkää raivokkaasti” |
| luultavasti malaijimambusta | |
| batik | |
| Gekko | malaijimagekoqista, mahdollisesti imitatiivista Liskon aiheuttamaa kohinaa |
| gingham | renderointi malaijinkielisestä sanasta ginggang ’raidallinen’ |
| oranki | sanasta malaijin orang utan, lit. ”Man of the woods”, from orang”man”+ utan, hutan ”forest, wild” |
| rottinki | |
| Saago | malaijinsaagoista, sen palmun nimi, josta se on saatu |
| sarong | malaijinsarungista ”suojus” |